9. loka, 2014

Pohjois-Venäjälle - matkakuvauksen osa 2.

Tämä kirjoitus on jatkoa aikaisemmin julkaisemaani matkakertomukseen, ja tästä alkaa seitsemäs matkapäivä kohti Moncekorskin kaupunkia.

Nilmagupan rekkaparkista lähdimme kohti Moncekorskia. Pysähdyimme napapiirillä, jossa toki kuvasimme koko ryhmämme. Poistuessamme Karjalasta tööttäilimme hyvästiksi. Ajoa tuli Huugon mittariin 239 km. Keskinopeus oli 60 km/h. Löysimme hyvän ruokamarketin, jonka piha ja parkkipaikka tosin olivat kuravelliä vesikuoppineen. Matkalla kohti kaupungin laidalla olevaa Riz-hotellia eksyimme ja teimme u-käännökset. Yllättävän hyvin kapealla kadulla kääntyi Huugo (750 cm) sekä yli kahdeksanmetriset matkailuautotkin. Hotellin piha oli ahdas, mutta kaikki saimme sähköpaikan. Päivällinen hotellin ravintolassa tarjoiltiin ripeästi, kiitos matkatoimisto Kotivaran tekemän varauksen. Leo avusti maksukäytännöissä.

KOHTI MURMANSKIA. Reittimme valikoitui tosi hyville teille, vain muutama siltatyömaa pysähdytti. Murmanskin kaupunki täyttää v. 2019 sata vuotta. Siksikin tiestöä rakennetaan eurooppalaiseen tasoon Petroskoista alkaen. Ajomatka oli 146 km, keskinopeus 53 km/h.

Murmanskin valot -niminen hotelli oli kotimme kolme yötä. Hotelli sijaitsi korkealla kukkulalla. Ravintolasta oli komea näkymä alas kaupunkiin. Ks. valokuvat. Hotellin yhteydessä oli nykyaikainen kylpylä: pari saunaa (mm. höyrysauna), iso allas, vesiliukumäki, vastavirtauinnille rata jne. Iltapäivällä jumppasimme pihajameissa ja illalla pidimme räiskälejuhlat.

Upea aamu. Kahdeksas matkapäivämme alkoi auringon paisteella, ja maisemat olivat huikeat. Hotellialue ja ympäröivä mäkinen maasto ovat isohko talviurheilukeskus hiihtohisseineen. Hotellin tarjoamalla pikkubussilla matkustimme alas esikaupunkialueelle, josta nousimme keskustaan vieviin sähkökäyttöisiin busseihin (trollikka). Asuinrakennukset ovat tosi huonokuntoisia joko 1970-luvun harmaata elementtibetonia tai vanhoja kerrostaloja, joita ei ole koskaan korjausrakennettu. Kaupungissa ilma on hiilipölyn tunkkaista, ja infrastruktuuri on huonolaatuista venäläiseen tapaan.

Modernin ostokeskuksen löysimme. Kaupoissa oli hyvin tavaraa, myös kansainvälisiä merkkituotteita. Edulliset ja keskihintaiset tekstiilit oli kaikki Turkissa valmistettuja. Tein ostoksia. Paitoja, kenkiä, hansikkaat, laukkuja, yhteensä 21.000 ruplalla.

Tiedon päivä. Koulujen aloitus on 1.9. ja silloin on vapaapäivä. Keskustorilla oli musiikki-, tanssi- ja sirkusohjelmaa. Lapset oli puettu kauniisti. Tytöillä oli mekot ja valkoiset isot rusetit hiuksissa. Pojilla oli valkoinen paita ja solmio.

Seuraavan päivän omistimme opastetulle viiden tunnin kaupunkikierrokselle. Murmanskin asukasluku on lähes 300 000, mutta nykyään kaupunki on muuttotappiollinen. Asukkaiden keski-ikä on vain 39 v.. Keskiansio on 850 €/kk, kalastajilla ja kaivosmiehillä jopa 1 000 €/kk. Myyjillä ja tarjoilijoilla palkat jäävät alle 500 €/kk. Palkkatuloista maksetaan 13 %:n tasaveroa.

Bussimme nousi 137 metriä korkean kukkulan päälle, jossa oli vaikuttava 38,5 metrinen sotilasmuistomerkki, jonka katse on Petsamoon. Tutustuimme myös Lenin-jäänmurtajaan.Vierailimme ison, nyk. yksityisomisteisen MSCO varustamon edustustiloissa. Varustamon logossa on jääkarhu. Rahtireitit ulottuvat maailman tärkeimpiin satamiin, ja tärkein rahti on raakaöljy.

Iltahämyssä pidimme ulkojuhlan. Saimme vieraaksemme edustajan Suomen konsulaatista, jossa työskentelee 14 henkilöä.

Kohti Norjan rajaa. Rajapaikaksi valitsimme Kirkniemen. Matkaa kertyi 221 km. Eteläisempään Rajajooseppiin olisi ollut huono tieyhteys. Norjan tulli oli tosi tarkka, koska tulimme idästä NATO-maahan. Kolmestatoista autosta kaksi joutui läpivalaisuun. Huugo selvisi puhtain paperein kolmen virkailijan ja yhden huumekoiran tutkimuksista, tosin kaikki luukut, kaapit, tilat tarkastettiin, mutta jääkaappia ei avattu.

Norjassa ajomatkaa kertyi vain 53 km, kunnes ylitimme rajan Suomeen. Ei ollut rajatarkastusta, ei tullia. Vapaa pohjoismainen liikkuvuus tuntui helpotukselta. Näätämössä yövyimme. Seuraavana päivänä reittimme kulki Sevettijärven, Ivalon Prisman, Kaamasen ja Inarin kautta Rahajärven idylliin.

Matkamme viimeisenä päivänä ajoimme Saariselän Kaunispään Huippu-kahvilaan. Kuukkelin ostoskeskuksessa täydensimme vesi- ja ruokavarastomme. Matkamme päättyi Kutturan Sotajoelle, jossa oli Hymer Club Finlandin syystreffit Golden Camp -valtauksella.

DATA. Matkakilometrit 3 600, joista Venäjällä ajoa oli 1400 km.

Teksti jmk. Katso Fotoja Huugosta -osiosta matkakuvia.